Setämies, Lucia-neito ja rasistinen verkkoöyhöttäminen

Yle uutisoi hetki sitten poliisin saaneen valmiiksi Lucia-neitona toimineen Daniela Owusun saamia rasistisia viestejä koskevan esitutkinnan. Tapaus ilmentää erinomaisesti setämiehen keskeisiä piirteitä ja kykyä öyhöttää. Setämies ei ole tietenkään mielestään rasisti, vaan on harjoittanut vain maltillista maahanmuuttokritiikkiä.

Setämies julistaa olevansa rationaalinen maahanmuuttokeskustelija, vaikka käytännössä hänet löytää helpoiten lymyilemästä nimimerkin takaa Ylilaudan tai vastaavien keskustelupalstojen synkimmistä sopukoista. Setämies on henkilö, joka vetää kalsareitaan yhä tiukemmalle, kun hänen oma kulttuurinsa, perinteensä ja maailmankuvansa joutuvat hetkellisesti kohtaamaan jotain uutta ja vierasta, kuten erilaisen Lucia-neidon.

Setämies ei kykene käsittämään, miten Lucia-neito voisi olla koskaan erilainen kuin hänen ahtaissa lapsuusmuistoissaan. Hän purkaa tätä ahdistustaan raivokkaalla nimittelyllä, jonka sävy saattaa ylittää jopa keskivertorasistin. Hieman erilainen Lucia-neito ei ole hänelle juhlaperinne, vaan ”vihervassariwoken agenda”, jonka tarkoituksena on riistää setämieheltä oikeus omaan kulttuuriin.

Luonnollisesti, kun setämies saa kuulla, että hänen puheitaan pidetään rasistisina, hän on aidosti ihmeissään. ”Mitä minä muka olen tehnyt väärin? Olenhan minä vain kritisoinut maahanmuuttoa!”, hän tykittää näppäimistön takaa. Setämies on tässä tarinassa uhri, joka joutuu sensuurin ja cancel-kulttuurin uhriksi vain siksi, että uskalsi ”ajatella omilla aivoillaan”. Hän ei voi hyväksyä, että hänen huolellisesti harkittu maahanmuuttokritiikkinsä leimataan rasismiksi ja suvakit näkevät natseja joka puolella.

Setämies on monikulttuurisuudenkin suhteen kuitenkin valikoiva. Setämies kiroaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ylimpään helvettiin ja saattaa kannattaa jopa nollamaahanmuuttoa. Samaan aikaan setämies käy katsomassa jääkiekkoa, jossa maahanmuuttajat pelaavat, hakee maahanmuuttajan pitämästä pizzeriasta itselleen kebabin ja setämiehen äitiäkin hoitaa palveluyksikössä maahanmuuttaja. Tämä ei kuitenkaan haittaa setämiestä, sillä setämiehen satumaailmassa huoltosuhde korjaantuu ja väestön ikärakenne muuttuu suotuisaan suuntaan hokemalla tarpeeksi kauan ”väestönvaihto”.

Lopulta Lucia-neito symboloi setämiehelle jotakin paljon suurempaa: menetettyä aikaa, hallinnan katoamista ja identiteettikriisiä. Koska setämies ei suostu työskentelemään oman mielensä ja ennakkoluulojensa kanssa, hänen käytöksensä purkautuu aggressiivisina somekommentteina, öyhöttämisenä ja nimittelyinä – mikään ei ole liian pieni aihe setämiehelle panetella, solvata, ölistä ja tuntea ylemmyyttä uhriaan kohtaan.